21.8.10

Kääntötakkiset ja muut luonnonihmeet

Raskaana ollessa maailma avautuu ihan toisella tavalla. Enkä nyt puhu mistään maailmaa halaavasta asenteesta ja universumin mystisestä tasapainosta. Puhun sellaisista ihmislaaduista, jotka mönkivät päivänvaloon tässä tilanteessa kuin juopot kevään tultua.

Ensimmäiseksi huomaa möhömahaiset. Ne ovat niitä naisellisuuden ruumiillistumia, joita aikaisemmin et ole huomannutkaan. Ne kulkevat kaupungilla valtavan pyöreän vatsansa kanssa tappotyylikkäinä ja raskauden auvoa hehkuvana. Tunnet itsesi lihavaksi, rasvahiuksiseksi finninaamaköntykseksi. Ainakin kunnes möhömaha tervehtii salaisella hymynyökkäyksellä ja liittää sinut joukkoon. Tiedän nyt miltä tuntuu ajaa hienoa moottoripyörää tai rekkaa. Ihan sama kuka olen, maha määrittää minut.

Heti seuraavana listalla ovat pätijät. He tietävät kaikesta kaiken paremmin ja muistavat kyllä kertoa sen. Useimmilla heillä on elämänkokemusta ja lapsilukua millä (hyväntahtoisesti) päteäkin, mutta ei kaikilla. Kahdeksankymppinen vanhapiika joka neuvoo kasvattamaan lapsen kuriin ja nuhteeseen loksauttaa leuan polviin, mutta kohteliaana sitä mutisee jotakin myöntävää ja liukenee takavasemmalle.

Päivittelijät nostavat alhaisen verenpaineeni hyväksyttäviin lukemiin. Saan kuulla varmasti vielä useaan kertaan iästäni, valitsemistani vaatteista, vaunuista, kertymättä jääneistä kiloistani.. lista on loputon! Rohkaiseva ja tukeva asenne olisikin ihan turhaa tässä elämäntilanteessa.

Vauvakuumeiset nipistävät miestään käsivarresta, osoittavat vaivihkaa ja supisevat innokkaasi mahasi kohdatessaan.Tilasi on heidän haavelistallaan ykkösenä: "Mieti nyt jos mekin pian.." En viihdy toisten päiväunissa, enkä pidä tämän ihmistyypin röntgenkatseesta. Kyllä, sisälläni kasvaa ihan ihkaoikea ihmislapsi, ihme suorastaan, ja olen aivan samaa mieltä, mutta rouva keskittyy vaan omaan ovulaatioonsa ja jättää minun kroppani mittailun sikseen!

Ikävin ihmissortti on kääntötakkiset (tunnetaan myös selkäänpuukottajina). Heillä on täysi oikeus rikkoa kaikki ystävyyssuhteet, vannomiset, lupaamiset ja muut turhat krumeluurit raskauden takia. Miksi yksin lasta odottavan tarvitsisikaan luottaa läheisiinsä ja muuhun turvaverkkoonsa?

Ihanimmat ovat tuntemattomat kanssasisaret. He ilmestyvät tyhjästä ja tarjoavat lohtua, vertaistukea, jakavat innostuksen hetket ja jännittävät kanssasi. Kiitän omiani kaikesta.



Minä ja mahavaiva voimme hyvin. Napanahkanvenytysprojekti etenee lupaavasti, ja sisäpuolelta kuuluu jo jytinää. Hipaisuja en tainnut edes huomata, kuittasin ne varmaankin ilmavaivoiksi. Nämä tuntemukset kuitenkin huutavat "olen täällä! huomaa minut!" Joten kyllä pienokaiseni, huomaan sinut. Kestän mahdottoman pitkiä koulupäiviä, hissittömiä korkeita rakennuksia, inhottavia kommentteja, mitä tahansa sinun takiasi.
Äitiys on aika suuri ja pelottava asia, mutta mahavaiva joutuu olemaan minun äitiyteni koekappale, että ehkäpä jännitämme ja kasvamme yhdessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...