16.9.11

Kanniskelua

Tuli saapui meille vähän myöhässä, mutta koska hyllytin Yamon kahdeksi viikoksi, on kantotunteja silti kertynyt.

Eilen meillä oli missiona käydä kaupungilla pikashoppailulla, löytää mekko lokakuun ensimmäisen päivän häihin ja ostaa muutama kirja pukinkonttiin. Ilman matkarattaita, kun meillä ei sellaisia ole.

Päivän kantotunnit:

Klo 8.20-8.30
kun naama oli pakko kammata ihmistenilmoille lähtiessä, mutta tytär oli toimenpiteestä isoon ääneen eri mieltä. Kaikki muu paitsi hiuslakan laitto toimii kantorepussa. Eli tukka jäi huonosti. Myös matkan autolle kannoin repussa, sillä venkula ipana liukkaassa välikausihaalarissa ei ole helppo kannettava, jos mukana on muuta rojua ja rompetta. Reppu roikkuu miulla usein "esiliinana" tuossa edessä, ja tarpeen vaatiessa vauvan ja olkaimet sitaisee nopeasti kantokuntoon. (Ne kasauskumpparit nauhojen päässä on tässä huiput, mikään nauha ei laahaa kurassa.)


Klo 9.00-12.00
shoppailua kaupungilla.

Imetys ei sujunut Tulissa yhtä näppärästi kuin Yamossa, jonka olkainten pituutta saa säädettyä kahdella tavalla. Imetin siis Sokoksen sovituskopissa. En normaalisti juoksentele imettämään mihinkään koppiin, mutta se nyt oli ainoa istumisvaihtoehto kenkäosaston lisäksi. Kotona opettelin myös Tulin säätämisen niin, että imetys onnistuu "lennossa". Eli vaatii totuttelua, mutta toimii jokatapauksessa.


Tee otti aamupäikkärit Tulissa, eli pikkumimmi hyväksyy kapistuksen nukkumispaikaksi. Himpun leveämpi ja korkeampi kantopaneeli myötäili kivasti vauvan selkää, ja pehmeämmät olkaimet saavat miun peukutukset. Tulissa on myös vauvan polvitaipeisiin pehmusteet, mikä on muuten aika kiva ekstra. Jäin pohtimaan mahdollisuutta askarrella sellaiset meidän omaankin reppuumme..
Tulissa ei ole kiinteää nukkumistukea, minkä taas luen miinukseksi. Juuri kun olin ehtinyt hyppimään riemusta, että Yamossa on Ergoa miljoona kertaa parempi pään nukkumistuki. Meille se on iso ominaisuus, mutta täytyy tutustua siihen lisäosaan tarkemmin, ja ensi kerralla pitää muistaa ottaa se mukaan.



Klo. 16.00-16.30 pelasimme pikkusiskoni kanssa tanssimattopeliä kera pikkuapurin. Pelistä ei kuitenkaan tule mitään, jos neliveto tahtoo myös painella matolla. Lähes kahdeksan kilon punnus eturepussa on kuitenkin melkoinen vastuksenlisäys, eikä pidempään jaksanut. Tehokasta liikuntaa!


Eli yhden päivän aikana kantotunteja tuli neljä. Illalla ei selkää tai hartioita kivistänyt, ja Tirppiskin vaikuttaa ihan tyytyväiseltä uuteen kantoreppuun. Ei siis lopeteta testausta vielä, pysykääpä kuulolla!


Ps. Kattokaa mikkä kengät! En oo muotibloggari, eikä nyt välttämättä ole edes muodikkaat, mutta sanonpa vaan, että joskus kirppariltakin löytää aarteita!

2 kommenttia:

  1. Ihanat kengät!!!!! Mä olen myös pelannut tanssipeliä punnus selässä eikä sitä kyllä pitkään jaksa

    VastaaPoista
  2. hei, kyllähän tulissa on unituki!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...