20.11.11

Niin onnellinen että ihan itkettää!

Rakastan tytärtäni ylitse muiden.

Rakastan myös konditoriaa ja leivontaa. Olen leipomossa omassa elementissäni, miun kädet on tehty tekemään sitä työtä. Kun kädet tekee töitä, aivot askartelevat ajoitusten ja työvaiheiden kanssa, ja mieli lepää. Työpäivän jälkeen hiukset tuoksuu tuoreelta pullalta ja kroppa tietää tehneensä töitä. Se on ihanaa.
Pitkään on näyttänyt siltä, että opintojen jatkaminen entisessä muodossa ja sovitulla aikataululla on pyhä mahdottomuus, mutta nyt on ihan uudenlaista toivoa! Olo on kuin talviunesta heränneellä, ja pitkään vaivannut saamattomuus ja ahdistus tuntuu hälvenevän.

Jos kaikki menee putkeen, tammikuussa alkaa miun ja Tirpan tarinassa ihan uudenlainen ajanjakso.
Tee täyttää vuoden, minä palaan koulun leipomoon, ja Tee aloittaa päivähoidon minulle tuttujen ihanien hoitajien kanssa kunnallisessa päivähoidossa. Rahallisesti tulee tekemään ihan yhtä tiukkaa kuin nytkin, mutta ainakin asiat etenevät kohti helpompia aikoja. Miulla on vähemmän aikaa käytössä Teen kanssa puuhaamiseen, mutta "laatuajan" määrä pysyy melko vakiona. Tee nukkuu miun koulupäivän aikana päikkärit ja syö kaksi ateriaa, leikkii ja ulkoilee muiden lasten kanssa. Kun tullaan kotiin, miulla on edelleen aikaa lukea, leikkiä, laulaa ja helliä lasta mielin määrin. Viikonloput ja koulun lomat saan omistaa tyttärelleni. Toivottavasti myös joitakin etäopiskelupäiviä mahtuu opintosuunnitelmaan. Työharjoitteluissa Teen hoitopäivät lyhenevät matka-ajan verran, eli 2 tuntia.

Kaikinpuolin hankala, mutta kertakaikkisen ihana pitäisi siis olla seuraavakin vuosi. Sen vuoden luulisi tuovan ihan uutta mieltä tähän elämään ja selkeyttä tulevaisuuteen.

Toivottavasti te lukijat pysytte mukana ensi vuonnakin! Teidän tukenne ja kannustuksenne tulee varmasti tarpeen silloinkin. Meidän matkamme jatkuu, ihan uudella innolla.

8 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä :) Minä ainakin pysyn mukana. Tätä blogia on ollut ilo seurata!

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti tierät, että kommentoisin vaikka jokaikiseen postaukseen jos jaksamusta/aikaa piisaisi omassa arjessa. Meikäläänen on muutoonkin erittäin kehno kommentoija niin saati sitten kun korkeakouluopiskelijana päivät voi venyä 8-19 luennoilla ja siihen päälle vielä alle 1-vuotiaan äiteenä ja vaimokkeena oleminen = ylikuormitus jaksamuksessa taattua tavaraa.

    Enivei: blogisi on erittäin koukuttava ja vaikutat ihanalta ihmiseltä, Teestä nyt puhumattakaan. Joten aivan takuulla seuraan matkaanne lukien jokaikisen postauksen kuten tähänkin saakka! : --- )
    Meillä kun alkoi se uusi kappale: Leo ryhmikseen hoitohon 9kk iässä (nyt 11kk) ja ittelle paluu opintojen pariin korkeakouluhun on ollut erittäin rankkaa mutta myös hyvin palkitsevaakin. Ittestä ei varmasti kotiäidiksi kovin pitkäksi aikaa enempää olisi ollutkaan sillä oon sen tyyppinen persoona, että kaipaan sitä pään hajoamistakin korkeakoulun taholta (ja nyt se pää sitten saakin hajota oikehen kunnolla kun työn alla on kahden maan korkeakoulututkinto).
    Ja tuo meirän Leijonammekin tottumisen jäläkehen viihtyy erittäin hyvin hoidossa, leikkien muiden pienten kanssa. Itseasiassa aluksi itkua riitti kun hänet sinne vei mutta nykyään ongelma on se pois vieminen : --- D Siitä huomaa, että nuon pienikin lapsi nauttii olostansa muuallakin kuin kotona -tai ainakin näin meillä : --- )

    Tsemppiä teille tulevahan ja uusi kappale varmasti myös antaakin paljon -teille kummallekin! : --- )

    VastaaPoista
  3. IHana kuulla että palaset loksahtelee paikoilleen. On ihanaa kun saa tehdä päivisin kahta niin rakasta asiaa: pitää huolta lapsestaan ja tehdä käsillään. Uskon että pienen lapsen vuoksi opintosi saattavat sujua tehokkaammin ja tavoitteellisemmin kuin monen lapsettoman – sitä kuitenkin haluaa mahdollisimman paljon aikaa lapsen kanssa jolloin työn/opiskelun touhussa ei jäädä pyörittelemään peukkuja.

    VastaaPoista
  4. Jännittäviä muutoksia tiedossa, mutta hyvin te niistäkin selviätte. Olette upeita persoonia Teen kanssa molemmat!

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa hienolta! Saat opinnot loppuun ja Tee pääsee hyvään hoitoon, varmasti helpottaa myös se, että hoitajat on tuttuja :)
    Ehdottomasti jatkan lukemista myös ensi vuoden puolella! Siitä ei ole epäilystäkään :)

    VastaaPoista
  6. Hyvältä kuulostaa, myötätuulta matkaan!

    t. Merita loggautumatta

    VastaaPoista
  7. Kyllä jään lukemaan blogiasi vastakin! Selviätte varmasti hienosti tulevasta vuodesta! :-)

    VastaaPoista
  8. Meillä samansuuntainen kuvio luvassa. Kyllä tästä selvitään!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...