25.2.12

Lottovoittohaaveilua

Joskus kun kukkaron nyörit on tiukemmalla kuin nälkävyö, tekee ihan hyvää haaveilla mahdottomia. (Ja lotota yksi rivi varmuuden vuoksi.)

Tänään (..ja muina päivinä) olen maalaillut mielessäni kotia ja leipomoa samalle tontille. Pientä uutta taloa ja uutuuttaan kiiltävää leipomoa/leipomomyymälää.

Saisi tehdä töitä kotipaikkakunnalla, itse omana työnantajanaan. Saisi päättää itse tuotevalikoimasta ja tarjottavasta palvelusta. Ei tarvitsisi miettiä "minä tekisin näin" ja niellä mölyjä mahaansa. Saisi tarjota juuri niin ystävällistä ja monipuolista palvelua kuin tahtoisi, toteuttaa asiakkaiden toiveita pomosta/esimiehestä/ketjumääräyksistä välittämättä. Tahtoisin tehdä vaihtelevia tuotteita, aina tuoretta ja paikan päällä leivottua. Tahtoisin, että asiakas saisi ostaa leipänsä myös puolikkaana. Ja saada sen halutessaan siivutettuna. Juuri sen paksuiseksi kuin haluaa. Tahtoisin leipomomyymälän missä itsepalvelu on kirosana, ja tiskin takana joku joka tietää tuotteista kaiken, ja voi niitä ylpeänä myydä asiakkaalle, varmana laadusta. Tahtoisin luoda omat nimikkotuotteeni, ne mistä leipomo tunnetaan. Tahtoisin, että asiakkaan palaisivat kerta toisensa jälkeen, tahtoisin omistaa sen "vakkarileipomon".



Tahtoisin oman kodin, pienen omakotitalon. Sievän ja toimivan, jossa ei olisi juurikaan ylimääräisiä neliöitä. Tahtoisin kodin jossa jokainen nurkka on oma, eikä vuokralla, lainassa. Kun koti ja työpaikka sijaitsisivat samalla tontilla, voisi Tee joka päivä koulusta tullessaan poiketa, vaikka vaan sanomaan hei ja nappaamaan välipalasämpylän.





Tälläinen haaveilu kuuluu lähestulkoon jokaiseen lauantai-iltaani. Ei koska uskoisin oikeasti voittavani joskus lotossa, vaan koska haaveet saavat siivet. Kun lakkaa ajattelemasta rahan tuomia rajoitteita, itselle tulee selväksi mitä eniten tahtoisi. Minä tahtoisin yhdistää perheen ja työn, tehdä mielekästä työtä ja rentoutua omassa kodissa tyttösen kanssa. Ja se nyt onnistuu varmaan ilman lottovoittoakin.


Harrastaako joku muu lauantai-iltaisin haaveilua?



(Kuvat: weheartit.com ja kastelli.fi)

EDIT: 8,20€ voitolla ei vielä taloa ja yritystä perusteta. Mutta alku sekin, ja tyhjää parempi.

5 kommenttia:

  1. Ihania haaveita. Tuollainen leipomo olisi asiakkaankin unelma :)

    VastaaPoista
  2. Löysin blogiisi jostain toisesta blogista ja liityin lukijaksi, vaikuttaa tosi kivalta :) Haaveiluakin tulee itse tehtyä, ei tosin lauantaisin, vaan satunnaisesti. Esim. silloin, kun loppuu kodista säilytystila kesken tai tarvitsisin jonkun oman siiven hetkeksi ;)

    VastaaPoista
  3. Minä ainaki haaveilen joka päivä! enkä edes lottoa... Mies pistää aina meidän vakionumeroilla pari riviä joka viikko. Aina kun on voittoja (pieniä) tullut niin saman tien on mies sijoittanut rahat.... että näin meillä :D
    omakotitalo olis kyllä aika kiva!

    VastaaPoista
  4. Käyppäs kurkkaamassa blogiani siellä on sulle tunnustus! :)

    VastaaPoista
  5. Ihania unelmia! Juuri tuollaista kaipaisin meidän lähelle :) Saksassa asuessa tottui siihen että sai lähileipomosta tuoreet paikan päällä leivotut leipäset ja muut, ja juurikin siivutettuina jne. Ja olenpa kerran yöllä liikenteessä ollessani saanut ihan vastapaistettua herkkua, kun käytiin joskus neljän aikaan aamuyöstä leipomon ikkunasta ostamassa itsellemme lämpimäisiä :D Ei koskaan tapahtuisi Suomessa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...