29.6.12

Yksinäisen vanhemman tunnustuksia

Voisi kuvitella, että yksinhuoltajana vaikeat asiat olisivat vaikeinta. Ei ole. Vaikeinta on se, ettei ole ketään, jolle kertoa niistä hyvistä asioista. Kukaan ei täysin jaa innostusta pienistä edistysaskelista, kukaan ei todella tunne lasta samalla tavalla kuin sinä.

Tee sanoi tänään kolmannen kolmitavuisen sanansa. Ensin palikka, sitten spagetti ja tänään: haarukka. 


Kun on "totaaliyksinhuoltaja" on todellakin, totaallisen yksin. Ainoa, jonka osa on elää mukana kaikissa lapsen elämän vaiheissa ja hetkissä. Minulla on hyvä tukiverkosto, ihana perhe, ja mahtavia ystäviä. Mutta kukaan heistä ei pysty täysin korvaamaan sitä, mitä minulta ja tyttäreltäni jäi puuttumaan. Kukaan heistä ei tule illalla kotiin ja kysy, miten päivä meni.

Tänään Tee potki jalkapalloa ihan innoissaan, ja selkeästi tajusi, että on kyse pelistä, eikä vain pallon perässä juoksemisesta.


Useimpina päivinä olen ihan hyvä äiti. Ja sitten on niitä päiviä, kun on jokseenkin huono äiti, vaikka  samaan aikaan rakastaa lastaan niin, että sydän pakahtuu.
(Samalla hetkellä kun kortinlukija herjaa, ettei tilillä ole tarpeeksi rahaa, takana on jonoa, lapsi seisoo kauppakärryssä ja huutaa naama punaisena ja heittää pipon lattialle ja itsellä on vain ja ainoastaan täysin riittämätön olo, huomaa huutavansa pienelle lapselle, joka ei voi sille kyseiselle hetkelle, asioiden summalle mitään. Sitten kasaa itsensä häpeän voimin, tyynnyttää lapsen ja pyytää kassaneitiä jättämään toisen maidon pois ostoksista, ja jakamaan summan puoliksi tililtä, puoliksi käteisellä.)
Arjen pohjakosketuksia. Mutta illalla kun on hiljaista, huomaa väkisinkin, että päivä on ollut kuitenkin hyvä.

Aamulla vaihdoin likan sukat kahdesti, kun ei voinut uskoa, että kylppäriin ei mennä, lattia on märkä. Tee sanoi "sukka soo soo" ja miuta nauratti. Sukan vikahan se.

Tee osaa avata vetoketjun ihan itse. 


Ja lukea paperisivukirjoja repimättä sivuja. Ja jaksaa kuunnella kokonaisen Franklin-kilpikonna sadun alusta loppuun paikallaan.


Iltarukouksessa Tee laittoi kädet ihan itse, ihan oikeasti ristiin. 


Tyttäreni rakastaa lampaita, koiria ja kissoja.


Aloitin eilen uudet vitamiinit likalle.


Tämä pottajuttu ei suju näin.


Pyykkivuori kutistui tänään kahden koneellisen verran. Teellä on muuten tosi paljon sukkahousuja.


Tee ihastui kirjaston neulegraffiteihin. Erityisesti niihin nappeihin.


Suihkulähdettä neiti olisi katellut pidempäänkin. Ja sai raivarin kun piti lähteä kotiin syömään.


Kuvittelin, että saisin likan pitämään erikoisista ruuista ja olemaan jotenkin poikkeuksellinen. Tee saa ruokaraivareita ja tahtoo makaroonien päälle ketsuppia. 


Pimennysverhossa on kissankynnenreikiä ja Tee ei voi nukkua, kun koko ajan pitää sanoa äitille, että "kato, täällä". Ihan ku pieniä tähtiä.


Kun neiti nukkuu se vetää nenän kipparaan ja huulet mutrulleen. Ipana nukahtaa nykyään omaan sänkyynsä, mutta mie herään joka aamu niin, että se nukkuu poikittain mun mahan yli. 


Halusin lopettaa imettämisen, mutten osaa.


Tee harjasi tänään mun hiuksia ja sano nätti. Mie harjasin sen hiukset ja sanoin sille kaunis ja rakas. Sain märän pusun.








Vaikka toisinaan on helkkarin vaikeaa, en vaihtaisi pois päivääkään.











10 kommenttia:

  1. Vaikka en yksin lapseni kanssa olekaan, tunnen välillä olevani. Isi tekee pitkää päivää ja iltaisin huomaan sopeltavani suu vaahdossa meidän päivästä, eikä isi useimmiten jaksa kuunnella, tai ainakin jossain vaiheessa se sanoo, että katsotaan nää uutiset nyt ja ollaan hiljaa. Saatan myös päivän aikaa soittaa isille ja kertoa mitä tyttö on syönyt tai koska mennään päiväunille.
    Olet kyllä ihan superihana äiti kaikkien näiden lukemieni juttujen jälkeen. Ja tuo esimerkki tuosta kauppareissusta tuntuu jotenkin ihan omalta. Itse odotan nyt toista lasta ja hermot meinaa välillä kyllä loppua tuon uhmiksen kanssa!

    VastaaPoista
  2. <3 Ootte ihania,molemmat <3

    VastaaPoista
  3. Kunpa Teen isä joskus vielä ymmärtäisi, kuinka paljon on menettänyt, kun tyttärelleen selkänsä käänsi!

    Olet tyttärellesi ihana äiti, riittävä ja rakastava. Se kuultaa näistä teksteistäsi kauniisti läpi! :)

    VastaaPoista
  4. Varmasti rankkaa. Olen seurannut blogiasi jonkin aikaa ja joskus mietin aina että Spazkin vain jaksaa niin hienosti, kyllä munkin sit täytyy;) NOstan hattua.

    VastaaPoista
  5. Ihanasti kirjoitat! Ja kirjoituksiesi perusteella Tee on aivan ihastuttava lapsi!

    Imetyksen lopettamiseen voit lueskella vinkkejä vaikka http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=57&Itemid=133 tuolta. :)

    - pitkäaikainen, vaikkakin aiemmin kommentoimaton lukijasi

    VastaaPoista
  6. Jotenkin se aina tuntuu menevän niin, että loppupeleissä nimenomaan ne kauneimmat ja ihanimmat hetket haluaisi jakaa jonkun kanssa, niiden hetkien viettäminen yksinään tekee eniten kipeää.

    Mutta täytyy todeta samaa kuin jo moni muukin. Ihailen sinua naisena, äitinä, yksinhuoltajana ja ihmisenä. Olet kaikki mitä lapsesi tarvitsee ja jaksat melkein enemmänkin kuin kahden edestä.
    Olen löytänyt blogisi vasta jonkin aikaa lapsesi syntymän jälkeen, nyt itse tulevana yksinhuoltajana en voi kuin toivoa edes puolta tuosta asenteestasi ja jaksamisestasi, tekstisi ovat valaneet minuun ihan hirväesti uskoa siihen, että kyllä minun pikku perheeni tulee olemaan yhtä hyvä ja yhtä riittävä kuin muidenkin, vaikka se ei sisälläkään muita kuin minut ja kohta syntyvän lapseni.

    VastaaPoista
  7. Ihanan kauniisti kirjoitettu. Melkein alkoi kyyneleet tippua.

    Mä en oikein tiedä, mitä sanoa. On niin epäreilua kaikki se, mitä Tirpan isäihminen on teille tehnyt ja jättänyt tekemättä.

    Sä olet ihanan ihailtava äiti ja Tirppa söpö ja niin kehittynyt pieni tyttönen. Te kaksi ansaitsette vain parhaimman, eli toisenne. :)

    VastaaPoista
  8. Mikään ei voi korvata isää, mutta toisaalta: kaikilta meiltä puuttuu elämästä jotain, yksikään lapsi ei saa ihan täydellisiä eväitä ja olosuhteita elämänsä alkutaipaleelle.

    Olet aivan mahtava äiti, paras mahdollinen, ja Tirppa on tuhat kertaa onnekkaampi kuin TODELLA moni ydinperheen lapsi. Voit olla tosi ylpeä itsestäsi!!!!!!!!

    VastaaPoista
  9. (tauon jälkeen blogeja lukemassa, siksi kommaan vasta nyt)

    I FEEL YOU...

    Iloista kesän jatkoa kaikesta huolimatta! :-)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...