13.12.12

Kolmastoista luukku

Lucian päivä, enkä keksinyt mitään helposti toteutettavaa päivään sopivaa koristetta. Joten jatkettiin joululaululinjalla, ja tehtiin joulunkello. Ipana laulaa "hiijjaa hiijjaa" ja minä kotiutin kitaran takaisin oman katon alle. Neiti ehkä osaisi kohdella sitä jo kunnioituksella, eikä enää kaatuilisi sitä päin. En ole ikinä ollut hyvä soittamaan kitaraa, hädin tuskin kelvollinen, ja nyt (kaksi vuotta täysin soittamatta) olen vieläkin surkeampi. Pikkuneitiä ei haittaa, pääasia että soitetaan jotain. Epävireinen kitara ja tamburiini ne yhteen soppii..

DSC_0290

DSC_0291

Tänään oli kaikkea muuta kuin jouluinen ja iloinen mieli, kun taivaalta tulee sitä valkoista ihanuutta ties kuinka monetta päivää putkeen, ja aurauksessa täällä on meininki "aurataan, jos aurataan, ja sittenkin vähän sinnepäin." Jopo on kauramoottorilla kulkeva 24 tuuman renkailla varustettu takavetoinen menopeli. Se ei kulje umpihangessa tai traktorin jäljissä edes apinan raivolla. Ipanan hieno Stigan vauvapulkka kerää vain lunta päälleen, alleen ja rakosiinsa, ja sen kiskominen näissä tieolosuhteissa on vielä enemmän pyllystä. Myös sen lumisen matkustajan mielestä. Koko matkan voi vaikka karjua, jos ei muuten mene viesti perille. Rattaita ei kannata edes harkita. Vaikka onkin ihan tukevat pikkurattaat, niin alakorilla lumen auraaminen ei ole suosikki harrastukseni. Jäljelle jää se vanhanaikainen jalkapatikka. Likka Tulaan ja reipasta marssia päiväkodille. Paitsi että minulla on lapsen lisäksi joka päivä mukanani koulukirjat, reseptikansio, ja jotain työvälineitä ja raaka-aineita yrityshommiin. Tänään kolme kakkupohjaa ja kylmälaukku. Ja moneksi minusta on, mutta muuliksi en ole ihan tarpeeksi vahvaselkäinen. Ja se lapsikin painaa yli 11 kiloa. Vali vali.
Valittaa voisi vaikka kuinka, mutta hyötyä siitä ei ole. Huomennakin kello soi viideltä, ja homman nimi on se, että päiväkodille on matkaa kaksi kilometriä umpihankea, ja siitä selvitään taas jotenkin. Pää hiessä ja mielessään sadatellen.

DSC_0273

Kun nyt päästiin vauhtiin, niin sanonpa vielä, miten paljon minua ärsyttää niiden puolesta, joilla on ruoka-aineiden suhteen rajoitteita. Joko omasta tahdosta tai allergian takia. Minulta (yritykseltäni) tilattiin maidoton ja gluteeniton kakku, ja koululla ohjeistettiin tekemään gluteenittomasta jauhoseoksesta (muruinen ja kuiva) kakkupohja, kostuttamaan sokeriliemellä ja laittamaan väliin hilloa, päälle hilloa ja hedelmiä ja reunoille kookosta. Yöks. Litteä, mauton, väritön ja tilaisuuteen sopimaton.

Tässäpä minun versioni:

DSC_0274
Älkää heti tyrmätkö, kuva ei anna kakun sisuksille samalla tavalla oikeutta kuin leikkauskuva antaisi. Neljä täyteväliä, kaksi kutakin täytettä. Hyydytetty mansikka"mousse" soijapohjaiseen kermaan tehtynä, oikeaa mansikkaa, ei mitään aromia ja suklaa"mousse" suklaata, gluteeniton&maidoton vaniljakreemiä ja soijapohjaista kermaa. Kakkupohjana toimii unelmatorttupohjasta leikatut ympyrät, tehty kokonaan perunajauhoihin, eli luontaisesti gluteeniton.

DSC_0284
Jääkaappikuva koko kakusta. Alareuna vähän rutussa, kakulla on aika paljon korkeutta, ja sokerimassa ei ole lempimateriaalini. Olisi voinut tehdä jonkun kivan alareunanauhan, mutta tilaaja ei halunnut liikaa sokerimassaa.

DSC_0277
Pursottelin pikeeristä toivotunlaiset koristukset kakkuun. Paremminkin voisi onnistua jos olisi välineinä muutakin kuin minigrip-pussi.

Pointti tässä ei nyt ole "kattokaa ku hieno kakku" vaan se, että mielikuvituksella ja vaivannäöllä allergisenkin täytekakku voi olla hyvää. 

9 kommenttia:

  1. No mutta justiin tommoisia leipureita tarvitaankin lisää, jotka uskaltaa kokeilla jotain uutta ja maistuvampaa, eikä aina noudattaa semmoista perus tylsää kaavaa! :) Varmasti oli maidottomalle, gluteenittomalle ihmiselle mukava maku elämys. :D

    VastaaPoista
  2. Hei. Pakko kommentoida paristakin syystä, vaikken yleensä osaa mitään sanoa. Olen jo pidemmän aikaa lukenut blogiasi ja tykkään hirmuisesti! Ja tuo joulukalenteri on mahtava, saako idean kopioida omalle tenavalle ensi jouluksi? :)

    Ensin matka-asiaan, onnistuisiko tavaroiden kuljettaminen sellaisessa ihan perus pulkassa / ahkiossa, jos se ei keräisi niin paljoa lunta? Itse olen kuljetellut ostoksia punaisessa halpispulkassa, joita oli Prismassa nyt kympillä myynnissä. Lapsi kulkee liinassa, kuten koko ikänsä. Kesällä meillä oli tavaroille mummokärry, mutta sitä ei kai saa jalaksilla. :D

    Toiseksi tuohon allergia-asiaan. Olen muutamasta syystä ollut maidoton-munaton-vehnätön -dieetillä pidemmän aikaa. Pitkäaikaisin paha allergia mulla on ollut lapsesta saakka kananmuna. Jo pelkkä sen puuttuminen on ollut juhlissa kauheaa, pitopalvelu on järjestänyt kuivaa ja murustavaa kakkua juuri jollain hillonokareella höystettynä. Olenkin itse tehnyt mm. hääkakkuni, jotta siitä tulisi syötävää. Kuten kirjoitit, allergisen kakusta saa myös hyvää, jopa herkullista, kun näkee vähän vaivaa. Tai jaksaa tutkia asiaa. Esim. vegaaniseen leivontaan löytyy niin paljon korvaavia tuotteita, ettei maidottomuus ole enää ongelma, kuten lapsuudessani.

    Oon niin onnessani, että kohta konditoria-alalta löytyy noin viitsivä ja asiaansa paneutuva ammattilainen. *halaus*

    -uskollinen lukijasi

    VastaaPoista
  3. Niinhän se on että muruista, mautonta ja kuivaa kakkua sitä usein gluteenittomana ja maidottomana saa syödä. Mulle ei sovi edes nuo perunajauhot peruna allergian takia... :/ Muutenkin allergioita on vähän joka lähtöön ja todella vaikea keksiä itsekkään mitä sitä tarjoaisi sellaista esim. lasten synttäreillä mikä kävisi minullekkin. Ihanaa että on sinun kaltaisia ihmisiä jotka jaksavat nähdä vaivaa että me "hankalatkin tapaukset" saadaan nauttia herkullisista leivonnaisista! :)

    VastaaPoista
  4. Lumihangesta selviytymisessä on havaittavissa rautaista suomalaista sisua ja meininkiä! Tyttösi varttuu varmasti reippaaksi naiseksi, kun saa sinulta hyvän mallin. Pullamössöilystä ei ole tietoakaan! - täytekaukuista sen sijaan senkin edestä!

    VastaaPoista
  5. Ravintolan keittiö teki mua varten oman version meidän mustikkahääkakusta. Mun ruoista on siis itsestäni johtumattomista syistä jätettävä pois mm. kaikki viljat, hiiva, kananmuna, riisi (eli myös riisijauho) ja laktoosi. Tekivät vaniljajäätelöstä jonkin jännän... jäädykkeen, ja sen päälle mustikasta hyydykkeen. Pahoittelen, mikäli terminologia ei ole ihan kohdallaan, mutta siis: oli aivan tajuttoman hyvää, monen kakkua maistaneen vieraan mielestä varsinaista hääkakkua parempaa. Kehuin kakun kehittänyttä keittiömestaria vuolaasti, muhun teki sellainen kekseliäisyys ja ennen kaikkea viitseliäisyys hyvin lähtemättömän vaikutuksen. Hyvä teidän ammattikunta!

    Ja hyvä lumessa tarpova sinä!

    VastaaPoista
  6. Mä olen korvessa asuvana vedellyt nyt hangessakin likka liinassa ja mummokärry perässä. Lumi ei ole haitannut ellei sitä ole satuttu auraamaan siihen jalkakäytävälle siitä autotien puolelta, sellanen taivaalta satanut meni kivasti kärrynkin kanssa. Kärryn ostin n. 4 eurolla kirpparilta, Anderssen merkiltään, isot renkaat ja tukeva teräsrunko.

    Ja multa myös kiitos ja kumarrus siitä että viittaat kintaalla koulun neuvoille ja teet oikeasti hyvää kakkua allergisille. Ei mitään "tästä on poistettu kaikki, myös mielikuvitus ja maku" -versiota vaan erilaisen ja maistuvan!

    VastaaPoista
  7. Oo sun pitkäaikainen vakkari lukija...

    Tavallinen pulkka saattais olla se helpoin menijä noilla keleillä. Siinä kulkee ipanan lisäksi helposti paljonkin muuta kamaa, kokeiltu on ;)

    Ja mä niiiiin arvostan tota sun asennetta, että viitsit nähdä hiukan vaivaa ja tehdä erikoisluokavalioisen kakustakin todella hienon ja varmasti maukkaan!
    Mä oon ite keliaakikko ja monenmoista "kengänpohjaa" on tullut syötyä...

    Muutenkin sulla on asenne kohdillaan, et turhista valita vaikka aihettakin varmaan olisi!

    Oikein ihanaa joulun aikaa sinulle ja ihanalle tytöllesi <3

    VastaaPoista
  8. Potkuri vois olla melko jees! Vaikka lumihanki ei mikään potkurin unelmakeli olekkaan niin tosi hyvä kun on taakkaa..

    VastaaPoista
  9. Minäkin kannatan ehdottomasti tavallista pulkkaa, se oikeasti kulkee lumessa. Eikä sitten mitään käsijarrullista mallia, koska kyytiläisellähän pitää tietysti olla koko ajan jarrut pohjassa. ;) Vauvapulkasta totesin heti sen saatuani, että maailman viheliäisin ja turhin kulkupeli se oli. Tsemppiä hankeen! -Kaisla

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...