25.2.12

Lottovoittohaaveilua

Joskus kun kukkaron nyörit on tiukemmalla kuin nälkävyö, tekee ihan hyvää haaveilla mahdottomia. (Ja lotota yksi rivi varmuuden vuoksi.)

Tänään (..ja muina päivinä) olen maalaillut mielessäni kotia ja leipomoa samalle tontille. Pientä uutta taloa ja uutuuttaan kiiltävää leipomoa/leipomomyymälää.

Saisi tehdä töitä kotipaikkakunnalla, itse omana työnantajanaan. Saisi päättää itse tuotevalikoimasta ja tarjottavasta palvelusta. Ei tarvitsisi miettiä "minä tekisin näin" ja niellä mölyjä mahaansa. Saisi tarjota juuri niin ystävällistä ja monipuolista palvelua kuin tahtoisi, toteuttaa asiakkaiden toiveita pomosta/esimiehestä/ketjumääräyksistä välittämättä. Tahtoisin tehdä vaihtelevia tuotteita, aina tuoretta ja paikan päällä leivottua. Tahtoisin, että asiakas saisi ostaa leipänsä myös puolikkaana. Ja saada sen halutessaan siivutettuna. Juuri sen paksuiseksi kuin haluaa. Tahtoisin leipomomyymälän missä itsepalvelu on kirosana, ja tiskin takana joku joka tietää tuotteista kaiken, ja voi niitä ylpeänä myydä asiakkaalle, varmana laadusta. Tahtoisin luoda omat nimikkotuotteeni, ne mistä leipomo tunnetaan. Tahtoisin, että asiakkaan palaisivat kerta toisensa jälkeen, tahtoisin omistaa sen "vakkarileipomon".



Tahtoisin oman kodin, pienen omakotitalon. Sievän ja toimivan, jossa ei olisi juurikaan ylimääräisiä neliöitä. Tahtoisin kodin jossa jokainen nurkka on oma, eikä vuokralla, lainassa. Kun koti ja työpaikka sijaitsisivat samalla tontilla, voisi Tee joka päivä koulusta tullessaan poiketa, vaikka vaan sanomaan hei ja nappaamaan välipalasämpylän.





Tälläinen haaveilu kuuluu lähestulkoon jokaiseen lauantai-iltaani. Ei koska uskoisin oikeasti voittavani joskus lotossa, vaan koska haaveet saavat siivet. Kun lakkaa ajattelemasta rahan tuomia rajoitteita, itselle tulee selväksi mitä eniten tahtoisi. Minä tahtoisin yhdistää perheen ja työn, tehdä mielekästä työtä ja rentoutua omassa kodissa tyttösen kanssa. Ja se nyt onnistuu varmaan ilman lottovoittoakin.


Harrastaako joku muu lauantai-iltaisin haaveilua?



(Kuvat: weheartit.com ja kastelli.fi)

EDIT: 8,20€ voitolla ei vielä taloa ja yritystä perusteta. Mutta alku sekin, ja tyhjää parempi.

20.2.12

Tyttölapsi


Raskausaikana mietin millaisen lapsen saan. Näin mielessäni pienen rämäpään. Sellaisen jolla on taskut täynnä kiviä ja sammakonkutua, polvet puhki ja tukka takussa.

Kaipa minulla onkin oma pieni rämäpää. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puutu. Mutta kaikista mieluiten Tee laulaa, ratsastaa keinuhepalla, hellii vauvaa ja tanssii rimpsumekossa.

Vähän aikaa meni nieleskellessä, pientä prinsessaa kun en tahdo tyttärestäni kasvattaa. Mutta kaivaisin itselleni kuoppaa jos oman mielipiteeni varjolla kieltäisin pukeutumisleikit ja muut tyttöjutut. Olkoon tyttö, ihan kunnolla. Kunhan vähän tuosta kasvaa, äiti näyttää että prinsessamekossakin voi kiivetä puuhun.

16.2.12

Yön hiljaisuudessa

Äiti on tässä perheessä rättipuhkipoikki. Mutta kunnianhimoa on vaikea kiskoa irti tästä naisesta, oli ylimääräistä energiaa tai ei. Tänään tuhlasin arvokkaat iltatuntini tähän:



Huomenna maistetaan että kannattiko!

9.2.12

Kämmenellä

Tuut mun uniin

..oi taikinanpaloittelukone.

Työharjoittelupaikan koneiden varoitustarrat ovat harvinaisen graafisia ja pikkutarkkoja. Tiedän mitä tapahtuu, kun ensi yönä tulee se kamala liukastumisen tunne.

6.2.12

Ihhahhaa

(Kamala kuvanlaatu! Mutta uusi keinuheppa!)

Tee osaa laulaa. Varovaisesti laskin jo sen i ha haa iha haan laulamiseksi. Nykyään se laulaa myös kukkuu kukkuu (pikkulanttu nukkuu) ja pii pii (pikkunen lintu). Ja ihan oikeasti laulaa, eikä vain sano niitä sanoja.

Sanavarasto kasvaa joka päivä. Nyt on jo vaikea luetella sanoja joita Tee osaa:

Tervehdyssanoja: päävää (tähän liittyy käden puristus!) heihei, heippa, moi, kukkuu
Eläimiä: heppa, kissa, hauva, hiiri
Eläinten pitämiä ääniä: mau, bzzzzzz, hau hau, mää, ssssssss (käärme)
Ruokasanoja: kiitti, loppu, nam nam, anna, vettä, ammaa (tissimaito)
Eritteitä: kakka, hyi
Tavaroita: toi (yleissana), lamppu, vauva(nukke)

Lisäksi mimmi ymmärtää asioita huikeilla tavoilla! Vessahädän yllättäessä mennään vessaan. Vitseille nauretaan sosiaalisesti. Eläimiä kohdellaan hellästi. Jos on paha mieli niin halitaan. Lentosuukkokin on pusu. Välillä tulee huonoja ideoita, ja neiti toruu itseään jo ennen toteuttamista sanomalla tok tok. Kujeilu on saanut ihan uusia piirteitä. Pahanteko on kivempaa kun tietää tekevänsä väärin. Ihanat jutut on ihanampia kun tietää että äitille/mummille/muille tulee hyvä mieli. Esineiden tarkoitukset alkaa olla selviä: kannulla kaadetaan kahvia kuppiin, kupista juodaan, pöydän ääressä. Neidin leikkejä on kiva seurata. On tultu pitkälle siitä kun leikkimiseksi laskettiin se, että koski johonkin leluun kädellä.

Kaikenkaikkiaan minulla on kovin iso tyttö jo.

(Jos Tee päättäisi tämän paatoksen, se sanoisi KUKKUU TOI KAKKA!)



Äänestyspäivä




-29,7

Haavistosta ei harmikseni tullut presidenttiä.

Lisäsin henkilökohtaiselle aikajanalleni etapin kuuden vuoden päähän. Seuraavat presidentin vaalit.

1.2.12

Vauvalahja



Vauvalahjaksi lähti taas yksi retrokettu, tällä kertaa fleecemasuisena.

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...