7.4.13

Prinsessapikkareiden voimalla


Vessahommista ei ole ollutkaan pitkään aikaan puhetta!

Pikkumimmi siirtyi 1v 8kk iässä kestovaipoista kertiksiin, koska pyykkikertymä jäi liian pieneksi tehokkaan kestovaipattamisen kannalta. Ja piiiiitkään onkin menty niin, että vaippa on ollut unilla ja ulkona ja kylässä varalla. Päiväkodissa sitten kokoajan, vaikka vahinkoja melko vähän sattuikin.

Pottakin jäi seuraavan keskustelun myötä pois käytöstä:

-Pissattaa!
-Käy potalla, äkkiä nyt
-EN!
-No menethän, ei isot tytöt pissaa housuun.
-Isot tytöt ei pissaa POTTAAN!

Pönttö on pop. Ihan ilman supistajarenkaita, varustelutasoa nostettiin vain pienellä vessajakkaralla.

Jokin uuteen päiväkotiin siirtymisessä teki sitten kuitenkin sen, että vaippoja kului hillittömiä määriä. Kotona kuitenkin lähes kaikki pissat ja muut metsästettiin oma-aloitteisesti ihan pönttöön.
Tein päätöksen, että nyt luovutaan vaipoista, eikä taannuta yhtään takaisin päin, budjetti ei kestä.

Kolme viikkoa siitä päätöksestä mennyt nyt niin, että päivässä menee yksi tai ei yhtään vaippaa likaiseksi, kun vaippaa on pidetty unilla ja ulkona.

Viimeisen viikon ajan olen uhmannut kohtaloani ja pitänyt lasta ilman vaippaa myös autoreissuilla, rattaissa, pyörän kyydissä, päiväunilla, leikkikentällä ja yöunilla. Ilman yhtäkään pissavahinkoa. Päiväkoti tsemppasi myöskin likan kanssa, ja heilläkin on 0-vaippaa linja, myös unilla ja ulkona!

Voihan olla, että kyse oli valmiudesta tai herkkyyskaudesta tai mistä lie, mutta minä syytän tilanteesta tyttöjen shoppailuretkeä Prisman lastenvaateosastolle, ja paketillista hienoja prinsessapikkuhousuja. Kuka niihin nyt tahtoisi pissiä!

Uskallan jo vähän hehkuttaakin: pikkutirppa on kuiva!

5.4.13

Viittä vaille

Viimeinen koulupäivä.
Yhtä työharjoittelua vaille ammattiin valmistunut.
Lapsesta huolimatta.
 


 

 Nähähää! (tähän pitkää nenää kaikille epäilijöille)
&
Kiitos! (ja lämmin halaus tsemppaajille ja mukana eläneille)



Että osaa olla hyvä tunne!

2.4.13

Projekteja uudesta kodista: ruokapöytä

Avoimen ratkaisun tupa heitti eteen myös ruokaryhmää koskevan pulmapähkinän.

Oma (jatkettava)pöytäni neljän hengen mitassaan keskellä pahvilaatikkomerta.

Pöytä mokoma vei neljän hengen koossaan jo ihan mielettömän tilan keskeltä tupaa, ja kuusi istumapaikkaa olisi tilauksessa, kun vieraat tätä nykyä tulevat puoliskoineen ja lapsineen kyläillessään. Ohi ovat teinivuodet kun kynttilänvalo, kaksi eripari teemukia ja lattiatyynyt ajoivat asian.

Lisäksi leipomiselle yms olisi kiva saada kunnolla tilaa, kun keittiön laskutila ei kovin kummoinen ole.

Ette varmaan ole katsoneet, mitä uudet ruokaryhmät maksavat.. ja sitä paitsi pidän omastani kovasti.

Joten Ikean ja rautakaupan kautta tein pieniä muutoksia olemassaolevaan huonekaluun:

Kesken.
Ruuvailin irti pöydän jalat vanhasta pöytälevystä, ja jatkopalasta pienet pätkät punaista pöydänrunkoa. Mallailin ne uudelle pöytälevylle ja ruuvasin kiinni.
(Ärräpäiden, porakonelainaamisen ja tilapäisen mielenhäiriön kiroamisen jälkeen, ei ollut mikään hermolepoprojekti..)

Pöydän uusi pituus on sentin enemmän, mutta alle mahtuu kuusi tuolia. Leveydestä nipsaistiin surutta 30cm pois, ja lopputuloksena on tilaan täydellisen sopiva ruokaryhmä.


Käsittelemätön pöytä ei vain toimi lapsiperheessä. Ensimmäinen kaatuva kaakaolasillinen, ja pöytäpinta imisi tahran itseensä kuin sieni. Haaveilin ruokaöljyllä käsittelystä, mutta totesin sen riittämättömäksi elämäntilanteeseen nähden.

Kolme lakkakerrosta myöhemmin pöytää uskaltaa käyttää ilman lainapeitettä (rumaa vahakangasliinaa):



Tässä kuvassa vilahtaa vielä keskeneräinen "jatka keittiötä" projekti.


Jos kustannukset kiinnostavat:

Pieni purkki venelakkaa n.10e
pensseli 5e

yht. n. 94e

Olisihan tuolla rahalla varmaan jo jonkunlaisen ruokaryhmänkin saanut, mutta ei lähellekään tälläistä!

Kuva päivitetystä tuvan nurkasta:

Vaimo on sähkömiehen luona saamassa vähän lisää virtaa ja valovoimaa, mutta tuohon hylly+lampunvarjostin jutun kohdalle se on tulossa.

Edelleen asutaan pahvilaatikoiden kanssa, mutta on ne vähenemään päin. Ikkunat näkyy jo!

1.4.13

Projekteja uudessa kodissa: TV-taso

Yksi uuden kodin jännittävän pohjaratkaisun pulmatehtävistä oli seuraavanlainen:

Tila, johon kulmasohvamme sopii täydellisesti. Mutta TV-tasoa ei saanut mihinkään niin, että sohvalta olisi voinut katsella telkkaria. Pidemmän päälle kyllähän tämän nyt jaksaa siirtää keskemmälle lattiaa joka kerta kun haluaa katsoa tv:tä ei vain toimi.

Vanha TV-taso muuttokaaoksessa.
Sitten muutossa kolhiutuneen telkkarin kuvaputki poksahti ja väripaletti yltti vain vihreästä violettiin.

Joten piti hankkia uusi telkkari. Se löytyi ystävältä ylimääräisenä, ja muutti meille huokeaan 40e hintaan.

Taso sen alle taas löytyi Lahden Patinasta parilla kympillä:


Tukeva, täyspuinen ja säilytystiloiltaan hulppea, edellinen taso jaksoi pitää ainoassa laatikossaan vain muutamaa lankakerää, tai siitä tippui pohja.

Jotain pientä pintaremonttia se kuitenkin kaipasi.

Uusi telkkari, ihan ja just tarpeeksi iso meille.

Uudet nupikat Tigerista 2e/kpl muutti lipaston meidän kotiimme passaavaksi.

Sitten se viimeinen niksipirkka:


Hasselpähkinöillä kuulemma saa naarmuja häivytettyä lakatuistakin huonekaluista. Skeptisenä uhrasin muutaman leivontatarpeistostani.




Sanoisinpa, että hyvin käytetyt pähkinät, vaikka ruualla ei saisikaan leikkiä. Ei se edelleenkään uudenveroinen ole, se ei ollut tarkoituksenakaan. Mutta aavistuksen siistimpi yleisilmeeltään.

Vielä iso kuva uudesta sohvanurkasta:


Tilanne elää koko ajan, mutta ainakin dilemma telkkarin katsomisen kannalta on ratkaistu, tuo telkkari kun kääntyy yhdellä sormen heilautuksella ja digiboxikin siirtyi käsinojatason yläpuolelle. Eikä haittaa yhtään, että siinä sivussa katosi kaatopaikkaa kohti yksi tarkoituksessaan epäonnistunut lastulevyhuonekalu..

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...