6.3.14

Murheita muutamia


Katson ylläolevaa kuvaa pienellä syyllisyydenpistolla sydämessäni.

Olen melko niuho antamaan lapselle sokeria. Mehua ei saa kuin kylässä ja kahvilassa, leivoksia ei puputeta oman perheen kesken ja karkkia saa vain kerran viikossa pienen rasian tai yhden tikkarin. Moni äiti onnistuu olemaan tiukempi, lapsille ei syötetä sokeria missään muodossa koskaan. Olen itse ollut sitä mieltä, ettei pieni määrä sokeria tee lapselle(kaan) hallaa, kunhan sen syömisestä ei tule päivittäistä, eikä siitä tehdä isoa numeroa.

Toivon totisesti, ettei sokerista tulisi meidän elämäämme mörköä joka vaikuttaa aina ja kaikkialla.

Eilen oli aika dramaattinen päivä, soitto päiväkodista, pyörtynyt kolmevuotias, paniikkia, parituntinen sairaalassa, sairaslomaa, lapsen olon tarkkailua ja sylillinen lisää murheita entisten päälle. Tänään jatkettiin tutkimuksia paastoverikokeella. Ehkä olen huomenna jo viisaampi.

Olen periaatteessa sitä mieltä, että murheita on turha murehtia etukäteen, kyllä ne löytävät aikansa ja paikkansa muutenkin. Tänään on vain vähän vaikea vakuuttaa itseäni siitä, että kaikki on varmasti ihan hyvin.

13 kommenttia:

  1. Voi teitä pieniä ♥
    Voimia ja hyvää mieltä kaikesta huolimatta toivon - ja ajatella miten ihanaa, että Isäihminen on kuitenkin jakamassa huolta ja vastuuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin on iloa siitä ettei tarvitse yksin murehtia.

      Poista
  2. Kyllä kaikki selviää ja mahtavinta on se, että kaikesta selviää. Noin vahvan äidin kanssa on lapsen hyvä olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin juuri. Vaikka jotain vikaa olisikin, se on sellaista vikaa jonka kanssa oppii elämään.

      Poista
  3. Pelottaa edes kysyä, mutta...onko kummankaan suvussa diabetesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole.. sehän tässä nyt ihmetyttääkin.

      Poista
    2. Diabetes voi valitettavasti puhjeta ihan hyvin vaikkei suvussa olekaan diabetesta. Diabeteksen periytyvyys kun on vain alle 10 prosenttia.

      Poista
    3. No en silti usko että on diabetestä, koska siinä on monia muitakin oireita kuin vain yliherkkyys sokerille. Voi olla että kun Tirppa ei muuten ole sokeria syönyt ja nyt sitten söi, ehkä vähän liikaakin, ja sokerit nousivat liian korkeaksi. Kolmivuotiaan haima ei eritä vielä insuliinia yhtä nopeasti kuin aikuisen. Se on ihan sama juttu kun alkoholin kanssa, maksa ei pelaa vielä ihan täysillä.

      Poista
    4. Tirpan sokerit eivät olleet korkeat, vaan huolestuttavan matalat.

      Poista
  4. P:llä on parikertaa ollut epäilyn alla, onko sokereissa häikkää vai ei.. Henki haisee ja on nuutunut.. sokerit kuitenkin toosi alhaiset, eikä korkeat niinkuin diabeteksessä.. meidän "diagnoosi" oli, että lapsi kuivuu herkästi.. Noh, toivottavasti teillä selvittäisiin yhtä lievillä diagnooseilla ja Tirppiksellä ei ole sen vakavempaa.. <3

    VastaaPoista
  5. Paljon tsemppiä! Hienosti sanottu, kaikesta selviää, ja olen täysin varma, että te selviätte kaikesta, vaikka helppoa ei aina varmasti ole. Paljon paranemista pienelle prinsessalle!

    VastaaPoista
  6. Voimia perheelle ja tirppikselle. Toivottavasti saatte nopsaan selville, mikä pientä on vaivannut. Kaikkea hyvää Teille ♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...