12.8.14

Aarikka aarteita

Minulle on kuulemma vaikea ostaa koruja. Omasta mielestäni minulle on helppo ostaa koruja, ostaisivat puuhelmiä! Muita koruja en totuuden nimissä pidäkään. 

Oi mutsi mutsin korukollaasista innostuneena kuvasin omanikin:

Ne Aarikat. Kaikki kirpputori/myyjäislöytöjä. 
Suosikkikorvakoruni. Arkeen ja juhlaan, melkein asuun kuin asuun. Erotuvat kivasti tummia hiuksia vasten.

Vaikka omistan kilon verran marketti/torimummolaatuisia puuhelmiä, on näiden himmeässä hohdossa sitä jotakin. 

Hei ikuisesti pariton. Hukkasin tämän Aarikan (?) pöllökorviksen parin useita vuosia sitten Berliinin lentokentälle.  En ole raaskinut luopua tästä yksinäisestä yksilöstä millään.


Lainakuva. 
Tirpallakin on omansa, mutta koska se on kolmevuotiaan oma, ja ihan oikeasti käytössä, sitä ei löytynyt kuvattavaksi mistään. Eiköhän se ole jossain muiden hevosten kanssa laiduntamassa, niinkuin yleensä. Tuolta se kuitenkin näyttää.



Äitini on Kalevalakorujen ystävä. Jos yrittäisin kuvailla ulkomuistista miltä äitini näyttää, kertoisin myös minkälaiset hopeakorut hänellä on kaulallaan. Joskus kun olin pieni, äidillä oli camee-kaulakoru ja taisi olla sormuskin, muistan katselleeni niitä lempeitä naisia ja haaveilleeni samanlaisista koruista.
Mummillani oli useampi ohut kultainen kaulaketju, sellaisia kierteisiä. Samanlainen ohut ranneketju ja useammassa sormessa sormus.
Isoisoäidiltäni minulle on jäänyt vihkisormus. Sileä ja kultainen, pitämättä jäänyt, kun sodanajan rautasormuksen jäljiltä vasen nimetön ei enää sietänyt mitään helyjä. 
Ehkä Tirppa muistaa aikuisena miltä tuntui maata äidin sylissä ja käpeltää puuhelmiä kunnes nukahti.


Onko teillä korumuistoja?
Minkälaisia "helmiä" korulippaista löytyy?

2 kommenttia:

  1. Ompa hienoja ja ihana oma tyyli sinulla. Tuli mieleen juuri. Olen kerran ihastellut puista kaulakorua. Siinä oli todella isot värikkäät helmet ja nainen pudotti sen yhtäkkiä kaulastaan vauvan koppaan ja vauva alkoi leikkiä sillä.

    Mä leikin pienenä mummoni helminauhoilla ja ne on jääneet todella mieleen. Monesti olen niitä miettinytkin. Itse olen todella korujen perään ja pidän niitä mielelläni. Minun tyylini on mieluimmin pientä ja siroa.

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie yritin pitkään olla tyttö joka käyttäisi siroja hopeakoruja ja makean veden helmiä. Mutta minkäs tälle mahtaa, räiskyvät näyttävät puuhelmet ovat enemmän oma juttu!

      Miusta on ihana, että korumuistoja syntyy sukupolvien yli.

      Poista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...