27.10.14

Sadonkorjuu: Kurpitsabolognese ja jämälasagne

Kurpitsalyhdystä kaiverrettiin melkoinen määrä ruokaa, joka Tirpan mukaan riittää joulusta vappuun. Muutama vuosi sitten ajatus siitä, että olisi pakko syödä kymmenen kiloa kurpitsaa, oli sanalla sanoen kuvottava. Ainoa mielikuvani kurpitsasta oli pikkelssi kouluruokalan salaatin seassa, joten ymmärtänette erehdykseni.

Aupairina ollessani perheen äiti laittoi yhtenä sunnuntaina pastakastiketta kurpitsasta, enkä kehdannut kieltäytyä. Siinä sitten yökötystä niellen tuijotin annostani ja päätin syödä sen. Otin kaksi lautasellista lisää. Hänen versiossaan kaikki surruuteltiin sileäksi (kasviskammoinen poika) ja sekaan heitettiin reilusti pekonia jauhelihan sijaan, mutta tämä minun versioni menee "suomiruokaan" tottuneelle Tirpalle paremmin alas.


Kurpitsabolognese

Kurpitsaa
Sipulia
Valkosipulia
Porkkanoita
Jauhelihaa
Tomaattipyreetä
Ranskankermaa

Kaveriksi spagettia ja nostalgiafiilistelyksi Bergkäseä, vuorijuustoa.

Perinteisesti tämän reseptin valmistuksessa käytettiin lapsityövoimaa, mutta vierailevasta apukokista johtuen kuvia ei nyt ole.


Keittele kurpitsoista sose. Tilkka vettä kattilan pohjalle, keitetään kurpitsaa kunnes se pehmenee, surautetaan sauvasekoittimella tasaiseksi.


Tästä eteenpäin resepti toimii kuin normaali bolognesekastikkeen ohje. Paistinpannulla paistetaan ensin sipuli+valkosipuli, sitten jauheliha ja lopuksi porkkanaraaste. Maustetaan oman maun mukaan, me pidämme vähän tulisemmasta. Sitten kipataan sekaan kurpitsasose (normaalisti tomaattimurska) ja annetaan porista. Lisäsin vielä vähän tomaattipyrettä ja reilun ruokalusikallisen ranskankermaa, mutta toimisi varmaan ilmankin.

Autenttinen lapsiperhekattaus: maitotölkki ja ketsuppipurkki

Päheän oranssia bolognesea!

Tarkka makuraati hyväksyi kurpitsan syötävien vihannesten listalle, ja jopa haiskahtava vuorijuusto oli lasten mielestä hyvää. Isompi oppi käärimään spagettia lusikan ja haarukan avulla, pienempi söi tottuneesti ryystämällä, koko naama soossissa.



Joku ehkä huomasikin kuvista, että minulla on tapana laittaa ruokaa kuin ruokittavia suita olisi kymmenkunta. Sydämeltäni olen suurperheen äiti! Harmillista että yhtä ja samaa ruokaa jaksaa syödä vain tietyn aikaa ennen kuin hyväkin ruoka alkaa tympiä. Normaalisti pakastan ruokaa Tirpan kokoisissa annoksissa, mutta nyt pakkanen on ääriään myöten täynnä kurpitsaa. Joten ruokahävikin minimoimiseksi lavastin kastikkeenlopusta uuden ruuan:


Jämälasagnejen äiti. Kurpitsabolognesea, hyyyyyyvin venyvä juustokastike haisevasta vuorijuustosta (voi+vehnäjauho+maito+juustoraaste), vähän lasagnelevyjä ja se siitä. 40 minuuttia uunissa ja maanantainen iltapäiväruoka pöydässä.

Tirsk, minivuoka. Riittäisi ehkä kahdelle aikuiselle.
Kuva saattaa sisältää tuotesijoittelua. Tai todisteita varsin arkisesta elosta.

Käsi ylös, 
kuka kurpitsapikkelssikammoinen on valmis antamaan kurpitsalle uuden mahdollisuuden?


Ps. Kenelle Sapere-menetelmä ei ole tuttu, käykää kurkkaamassa TÄÄLTÄ vinkkejä siihen, miten isompi lapsi totutetaan uusiin makuihin.

6 kommenttia:

  1. Täällä myös yksi koulun etikan ja sokerin makuisesta kurpitsapikkelssistä (ja ne kokonaiset neilikatkin vielä!) traumatisoitunut. Koskaan en itse ole kurpitsasta mitään tehnyt, pikkelssin lisäksi maistanut vain makeaa, juuri noilla piparimausteilla maustettua piirasta. Kiinnostaa, onko kurpitsa luonnostaan kovin makeaa - eli tuleeko kovinkin makea pastakastike? Tuon makeuden vuoksi on tähän saakka jäänyt kokeilematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurpitsa on makea. Mutta ei sellainen sokerisen makea.. Samalla tapaa makea kuin porkkana ja bataatti! :) Pastakastikkeesta ei tullut mitenkään imelä, vaikka tomaattiversiokin on suuni mukaista.

      Poista
  2. Mulle uppoaa kyllä ne kurpitsapikkelsitkin, mutta olen kärsinyt pakastimen täytteenä olevasta kurpitsasta ja mielikuvituksen puutteesta. Kiitos tämän ja kaapissa olevan jauhelihapaketin, tiedän mitä meillä huomenna syödään.

    VastaaPoista
  3. Melkein pitää lähteä etsimään kaupasta kurpitsa, mutta kyllä se epäileväisyys vielä pitää tässä tuolissa nippanappa kiinni. Ruoka näyttää todella hyvältä. Ehkä vielä, ehkä vielä. Jään odottamaan seuraavaa kurpitsa postausta :)

    TTosi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan tehty jo kurpitsasosekeittoakin, mutta se on kyllä vaan todellisille faneille. :D Mulla on pari ässää hihassa, mutta joudut vartomaan.

      Poista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...