18.10.14

Uusi blogikoti (ja kompurointia matkalla sinne)

Tämä blogi on minulle kovin rakas henkilökohtainen projekti. Neljän vuoden aikana se on kasvanut vähintään yhtä paljon kuin tyttäreni. 

Pikkuhiljaa olen alkanut kaipaamaan jonkinlaista yhteisöä johon kuulua, blogikotia. Samalla haluan kuitenkin säilyttää blogini sellaisena kuin se on, sellaisena kuin me olemme. En miellä olevani blogisti, olen äiti ja leipuri. En sisusta, en harrasta lastenvaatteita, asupostaile tai testaile lastentarvikkeita. Elän arkeani lapsen kanssa, näytän ja opetan tyttärelleni minun tapani elää. Me pyöräilemme, ekoilemme, teemme ruokaa yhdessä, puuhaamme käsitöitä, leikimme, liikumme, sotkemme ja yritämme etsiä aarteita arkeen tästä läheltä. 

Siksi olinkin onnellinen, kun minulle tarjottiin mahdollisuutta kuulua uuteen Kaksplussan blogiyhteisöön. Yhteisöön tulee jatkossa kuulumaan melko iso määrä erilaisia blogeja ja erilaisia perheitä, myös me pienemmät saamme mahdollisuuden saada äänemme kuuluviin. 

Mitään varsinaista muutosta lukijoille tästä ei tule. Blogin sisältö, osoite ja ulkonäkö pysyy samana, massamainoskampanjoita ei tule ja yhteistyöjutut pysynevät yhtä vähälukuisina kuin tähänkin asti. Sivupalkista pystytte seuraamaan muita blogiyhteisön blogeja yhdellä vilkaisulla, ja Kaksplussan kotisivujen kautta selatessa omien juttujeni ympärillä näkyy Kaksplus.fin kehykset. Mikäli haluatte vilkaista tai peräti lukea juttujamme jatkossa sitä kautta, voit käyttää tätä osoitetta: http://blogit.kaksplus.fi/blogi/kaksinkaunihimpi/



Tämän projektin tiimoilta matkustin eilen Helsinkiin, vaikka jännitin niin, että meinasin kääntyä vielä juna-asemalla takaisin kotia kohti. Lupauduin nimittäin osallistumaan uuden blogiyhteisön mainoskuvaukseen Otavamedialla, siitä huolimatta että kameran edessä tunnen oloni kömpelöksi ja susirumaksi, ja joutuessani keskellä uusien ihmisten ryhmää lähinnä pidättelen itkua toiveesta sopia joukkoon.  Todellinen hyppy epämukavuusalueelle siis.


Parin tunnin junamatkan aikana ehtivät onneksi pahimmat sydämen hutilyönnit tasaantua, enkä ainakaan heti nolannut itseäni. Myöhemmin kyllä hoidin senkin homman hienosti.

Kuvauspaikalla kävi selväksi, että kahden hengen perheestämme vain toinen viihtyy kameran edessä. Hän osaa vaihtaa asentoa, hymyillä rennosti, näyttää itseltään ja mahdottoman kauniilta samaan aikaan. Se en ole minä.



Minä pääsin ammattilaisen puunattavaksi, enkä silti muuttunut taianomaisesti kuvaajan lempilapseksi. Kameran edessä olin omasta mielestäni ainakin lihava, vanha, hiukset huonosti, paita rypyssä, kädet väärässä paikassa, ja kaikki vähäkin rentous ja itseluottamus karisi nopeasti. Minusta tuntuu, että kuviin tallentui kireitä hymyjä ja kevyttä pakokauhua, joten jos bongaatte kuvan jossa näytän peuralta ajovaloissa, siltä minusta myös tuntui. 


Jotta sain kruunattua sen kuuluisan ensivaikutelman avasin vielä suuni aiheesta lasten merkkivaatteet, enkä saanut sen jälkeen enää pelastettua tilannetta. Voin kertoa, että hävettää vielä tälläkin hetkellä, vaikka mielipiteeni takana seisonkin.


Onneksi tähän blogiyhteisöön mahtuu monenlaisia. En ehkä itse blogeineni solahda joukkoon ja luo lähtemättömän ihastuttavaa ensivaikutelmaa, mutta olen silti tervetullut, ja se tekee minut iloiseksi. 



Jäikö kysyttävää blogiyhteisöstä?

Onko joku muukin sosiaalisesti kömpelö kuin norsu posliinikaupassa?


29 kommenttia:

  1. Voi, toivottavasti blogi ei muuton myötä muutu maksetuksi mainokseksi, niinkuin monille lempiblogeileni on käynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pelkoa. En ole kovin otollista maaperää sellaiselle.

      Poista
  2. Mitä lasten merkkivaatteista? :D Oon ite sosiaalisesti niin kömpelö... Onneksi ole osannut ruveta kohauttelemaan olkiani sille :)

    VastaaPoista
  3. Joo tiedän jossain määrin tunteen. Tänään viimeksi olen sanonut puhelimessa jotain mitä ei olisi pitänyt. Noh ehkä mä saan anteeksi sen möläyksen.
    Mäkin haluan kuulla mitä olet mieltä merkkivaatteista :D

    TTosi

    VastaaPoista
  4. Hei mua jäi kans toi merkkivaatejuttu vaivaamaan, mitä mitä! :D Mä oon niissä aika uuno, meillä on vaatteet kirppikseltä melkein kaikki ja jollei ole, niin ne on ihan perusketjuliikkeistä lahjoiksi saatuja lukuunottamatta. Vitsi oisin kyllä itekin ollut kuvauksissa ihan jäässä, jos meidät ois kutsuttu. Semmonen ujopiimä olen :D

    VastaaPoista
  5. Apua, en avaa tätä yhtään! :D muuten mulla ei oo kohta kavereita eikä lukijoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei saa sanoa noin. Jätät hullut miettimään mitä ihmettä voi sanoa vaatteista niin että ihmiset vetäsis siitä herneet noin pahasti nennäänsä.

      TTosi

      Poista
    2. Eihän kukaan onneksi tainnut hernettä vetää nenään. Mielipide muiden joukossa :) Eikö niin? ;)

      Poista
    3. Toivon minäkin ettei aiheesta nyt herännyt mitään suurta mielipahaa. En vain pysty kiertämään aihetta kaukaa kun tulee puhe kiusaamisesta, syystä tai toisesta. Lastenvaatteiden suhteen olen oikeasti ihan neutraali! :D

      Poista
  6. Hieno juttu! Onnea uudesta blogikodista. :)

    VastaaPoista
  7. Hieno juttu ! Onnea! :)
    Elmeriina

    VastaaPoista
  8. Hhahhaha! Ei hätää, on meitä muitakin merkkivaatettomia Kaksplussalla! Ei meinaan löydy miulta eikä lapselta, paitsi jos vahingossa kirpulta tulee matkaan ;)

    VastaaPoista
  9. Päädyin blogiisi juuri sen takia etten halua lukea noita tyypillisimpiä. ♡ Onneksi joku suositteli tätä Instagramissa kun ehkä hieman provosoiden kysyin siellä että oiskos missään kuvausta ihan tavallisesta elämästä + yh. :D Kiitos tästä blogistasi! Saan siitä voimaa.

    VastaaPoista
  10. Onnea uudesta blogikodista :) Minulle tuli mieleen se vanha suomalainen sanonta "rumat ne vaatteilla koreilee", jolla isoäiti minua lapsena lohdutti kun ei ollut mieluisat vaatteet tai omasta mielestäni tarpeeksi hienot vetimet. Vaikka sanonta mollaa rankanpuoleisesti vaateleikkejä rakastavia laittautujia (joihin itsekin näin aikuisena lukeudun) keskittyisin sanonnan positiiviseen puoleen eli soma on soma koreilemattakin. :)

    VastaaPoista
  11. Sinun blogi on mun tän hetken ykkösblogisuosikkeja. Ja vaikka en tunne sinua, niin voin vain arvailla että keskustelu lasten merkkivaatteista on ollut sitä laatua, jossa olen tuntenut itseni niiiin ulkopuoliseksi monesti perhekerhossa ja saanut purra huulta etten lipsauta mitään mikä saa toiset takajaloilleen. Norsuksi posliinikaupassa tunnen itseni toisinaan "väärässä" porukassa. Eli vaikka perhekerhossa, jossa ei sillä kertaa satukaan olemaan yhtään samanhenkistä seuraa, sen sijaan tunnen oloni hyvin kotoisaksi vaikkapa kantoliinatapaamisissa tai kun joku muukin kaivaa neuleen esiin perhekerhossa tai muuta vastaavaa.

    VastaaPoista
  12. Onnea, ja kiitos ihanasta blogista! Usko pois, minun mielestäni juuri sinun aitoutesi tekee blogista niin ihanan ja koukuttavan. Siloiteltuja asukuvia ja niitä iänikuisia string-hyllyillä, tähtityynyillä ja blogimatoilla stailattuja koteja on kiva vilkaista joskus, mutta paljon mieluumin luen aidolta ja oikealta elämältä tuntuvia kuvauksia sinun ja tyttäresi arjesta. Kaupallisuutta puskee joka tuutista nykyään, arvostan suuresti tällaista blogia, jossa sitä tavaraa ja sen himoamista ei tungeta lukijalle vaan sisältö koostuu jostain ihan muusta. Tavallisesta elämästä. <3 T. toinen norsu posliinikaupassa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin avasit 'siloittelua', komppaan. :) Hlökohtainen inhokkini on englanninkielinen mietelause seinään teipattuna. Anteeksi jos jolla kulla on!!!!!

      Poista
    2. Haha, meillä on englanninkielinen mietelause teipattuna mimmin sängynreunaan. :D

      Poista
  13. Mä oon sitä mieltä että jos seisoo oman mielipiteen takana niin pitää kuunnella muidenkin mielipide eikä tyrmätä. Ihmisiä on erilaisia :) jotkut pyöräilee, jotkut käyttää autoa, eikä kumpikaan tee kenestäkään parempaa ihmistä. Jotkut käyttää merkkivaatteita, toiset h&m:mää, sekään ei tee parempaa ihmistä. Kiinnostusten kohteet on kaikilla eri. Jos lapsilla on merkkivaatteita, se ei tarkoita et lapsista tulee kusipäisiä kiusaajia, äiti vaan sattuu olemaan kiinnostunut niistä ja bloggaa niistä... (En puhu itsestäni, meillä ei ole lapsilla merkkivaatteita muuta kun ulkopuvut...)

    Pakko oli sanoa tämä tähän väliin vaikken siihen perjantain keskusteluun sen kummemmin liittynytkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni vain on ikävää perustella merkkivaatteiden ostoa sillä että lasta ei kiusattaisi. Koska kiusaaminen on aina väärin, eikä vika ole silloin vaatteissa tai lapsessa, vaan kiusaajan asenteessa. Valitettavasti moni kiusaamissyy lähtee vanhemmista, jos kotona opetetaan, että joku ihminen on parempi kuin toinen ihonvärin, uskonnon, varallisuuden tai vaatetuksen perusteella, se helposti siirtyy myös päiväkoti- ja koulumaailmaan. Siksi lähtökohtaisesti en pidä pienten lasten brändäämisestä vaatetuksen perusteella. Joku ostaa merkikkäitä, joku halpiksia, ja molemmat ovat yhtä arvokkaita. Lapsi vaan ei vielä ole tunneälyltään tarpeeksi kehittynyt erottaakseen sävyeroja aikuisten puheessa, tiedän lapsia joiden vanhemmat intoilevat suureen ääneen myös lasten kuullen tietyistä vaatemerkeistä, ja tekevät eroa niiden välille, ja lapset siirtävät tämän suoraan hyvä-parempi taulukolle, vaikka kyse olisi vanhempien henkilökohtaisista mieltymyksistä lastenvaatteiden suhteen.

      Jokainen pukee lapsensa niinkuin tykkää, eikä se tee ihmisestä sen parempaa. Halusin herättää keskustelua kuitenkin myös lasten näkökulmasta, ne nyt kuitenkin on vain vaatteita.

      Poista
    2. Hyvä, että tuot mielipiteesi esille ja pidät siitä kiinni. Toivottavasti et silti mustavalkoisesti oleta, että asukuvia ja merkkivaatteita esittelevät äidit toisivat kaikki lapsilleen julki, että "hei sinulla on nyt päälläsi THE MERKKIVAATE, kaikkien muiden merkkien kantajat ovat luusereita, muistapas kiusata heitä koulussa/tarhassa/pihalla".

      Kommentillani kuvauksissa "jossain vaiheessa kouluikään päästyään lapsi saattaa tulla sanomaan, että haluaa tietyn merkkinen paidan, koska kaverillakin on" tarkoitin nimenomaan juuri sitä. Sitä, että jossain vaiheessa lapsi voi tulla sanomaan noin. Ja siinä vaiheessa äiti voi punnita omia arvojaan, omaa kukkaroaan tai mitä ikinä. Mun omat lapset on vielä kuitenkin alle tarhaikäisiä, joten en näe pahakseni pukea heitä sillä tavoin kuin itse tykkään. Jossain vaiheessa mun lapsi tulee todennäköisesti sanomaan, että hän haluaa pukea jotain muuta, mitä äiti ei ehkä ole valinnut ja tietyissä rajoissa mun lapset saavat vaatteensa itse valita. Meillä ei myöskään kotona ikimaailmassa harrasteta minkään sortin syrjintää, väheksymistä tai leikistä pois jättämistä, vaan painotan lapsilleni nimenomaan, että ketään ei jätetä yksin. Eikä meillä lapsille hehkuteta, että nyt on merkkiä päällä, meillä kaikki vaatteet ovat vaatteita muiden joukossa. Joten, hyvä että tuot mielipiteesi esille ja pidät siitä kiinni. Olethan valmis myös kuuntelemaan muiden ajatukset asiasta.

      Mukavaa alkavaa viikkoa!

      Poista
    3. Voi olla, että minulta on mnnyt jotain ohi, mutta en mitenkään ymmärrä, miten Spatzin kommentista voisi tulla edes pieni mielikuva siitä, että hän olettaisi kaikkien merkkivaatteita lapsilleen ostavien korostavan tätä asiaa lapsilleen. Minusta Spatz tässä nimenomaan korostaa kaikkien tasavertaisuutta, merkkeihin katsomatta.

      Poista
    4. Nähtiin perjantaina isolla porukalla ja tää tuli puheeksi :)

      Poista
    5. Hei sinä nimetön, tämä kommenteissa vilahtava keskustelu ei sitoudu hyvin itse Spatzin tekemään postaukseen, sillä tässä keskustellaan eri vähän asioista ja niin sanotusti kulissien takana käydystä keskustelusta. Otin asian puheeksi omalta osin täällä, sillä minuunkin viitataan kommenteissa seuraavasti "Mielestäni vain on ikävää perustella merkkivaatteiden ostoa sillä että lasta ei kiusattaisi." Heitin siis yhteistapaamisessa jonkin tuon suuntaisen kommentin, josta myrsky lasten merkkivaatteista lähti etenemään.

      Poista
  14. http://www.edu.fi/perusopetus/terveystieto/koulukiusaaminen_terveystiedon_opetuksen_haasteena/ryhman_muotoutuminen

    "Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että lapset saattavat hylätä jopa parhaan kaverinsa pelätessään tulevansa itse kiusatuksi."

    Hyvä linkki kiusaamisesta ja etenkin kohta "Ketkä jäävät ryhmän ulkopuolelle?", kannattaa lukea jos löytyy mielenkiintoa. Ajatuksesi siis tuosta, että vanhemmat loisivat kiusaskulttuurin ostamalla tietyn merkkisiä vaatteita, on mielestäni osittain vähän liioiteltu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä merkkivaatteissakin on paljon hyvää eikä niitä osteta vaan sen takia, että ne on kalliita ja niin cooleja.

      Ei voi tuomita merkkien ostajaa samaan kastiin.

      Ihan karu esimerkki. H&M:ltä on tullut paljon kohuja; vaatteissa käytetty jotakin angorakanin karvaa, jonka toimenpide tehty kanille kivuliaasti.. on kohuja lapsityövoimasta jne jne.

      Sitten kurkataan vaikka Mini Rodinia, joka nyt on suosiossa. Itse päädyin ostamaan haalarin KIRPPARILTA, koska hintataso oli samaa kuin muissakin käytetyissä. Voitko kuvitella kuinka iso hymy levisi kasvoille, kun pestessäni haalaria kurkkasin pesulappuun ja siinä pyydettiin pesemään haalari niin, että huomioidaan elinympäristö.

      Tämä teki ihan erilaisen vaikutuksen muhun ja mielelläni tuen merkkiä, joka ajattelee laajasti ympäristöämme.

      Mulla ei oo sua vastaan mitään, se mitä sanoit oli sun mielipide muiden joukossa. Ehkä sanon myös, että voisit vastaanottavaisemmin ottaa huomioon myös ettei kaikki ole samaa mieltä :)

      Plus mulle tuli vähän semmonen olo, että oot jo valmiiks iskeny leiman mun otsaan. Ostin siis pojalle 30e housut käytettynä, joten mun lapsesta tulee merkkipelle, joka tulevaisuudessa kiusaa muita. Tai se kun sanoit, ettei lastenvaateblgeissa ole minkäänlaista sisältöä. Se tuntu hassulta,koska kirjotan lastenvaatteista paljon. Tietty toki sub mielipide eikä tarvi tykätä :) Mutta ei myöskään tuomita. On mun blogi esim PALJON muutakin.

      Ajattelin lähipäivinä kirjoittaa aiheesta. Merkkikuteista ja niiden vaikutuksesta lapseen. Kiusaamisesta jne. Haluan painottaa, etten missään nimessä tee tätä mollatakseni sua tai julistaakseni sotaa :D Vaan kiitän hyvästä aiheesta ja aion kirjoittaa sen oman näkemykseni asiaan.

      Annetaan tilaa jokaisen omalle mielipiteelle :)

      Poista
  15. Olen nyt pahoitellut sanomisiani julkisesti blogissa ja yksityisesti tämän blogiyhteisömme kesken. Voitaisiinko aihe jo jättää?

    VastaaPoista

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...