2.2.15

Tuottelias taiteilija

Meillä on pienimuotoinen arkistointihaaste. Sen aiheuttaa erittäin tuotelias neljävuotias. Tiedättehän, erittäin tuottelias, sellainen jolle on ihan ok haaste kuluttaa yhdessä viikonlopussa loppuun puoli pakettia kopiopaperia, rasiallinen tusseja ja puolet vesiväripaletista.


Yhdessä iltapäivässä pelkästään piirrustusmaalauksia syntyy parisenkymmentä. Siihen sitten vielä päälle ne sata kirjettä ja kirjoitusharjoitusta. Kaikkiin kuviin neiti paneutuu samalla intohimolla, enää ei vain maalata jotain paperille, vaan kuvissa on auringon valoa Afrikassa, vesirokkosairaala, keväinen kukkaniitty ja meidän koko perhe. Harmi vain, etten hallinnoi kansallisarkistoa, vaan pieniä tupaten täysiä kaappeja. Paljon pitää karsia, ja niille säästettävillekin keksiä säilytystapa.

Iltapäivän satoa.
Uudet tussit. Syntymäpäivälahjaksi saadut piirrettiin jo loppuun. 
Vesiväreistä loppui ensimmäisenä tummanpunainen.

Olen valokuvannut isoimman osan esittävistä kuvista tietokoneelle, ja valikoinut ne huolellisimmat tai herttaisimmat työt säästettävien pinoon askartelukaappiin. Pikkuhiljaa se pino alkaa olemaan siinä pisteessä, että se kaatuu syliin joka kerta kaappia raottaessa. Jotain on siis kehiteltävä.


Miten te säilytätte pienten taiteilijoiden teoksia?
Mitä jää säästöön, mikä menee paperinkeräykseen?

10 kommenttia:

  1. Mä pistän rei'ittimellä reiät ja mappiin.
    Meillä luovuus (onneksi?) suuntautuu legoihin ja muuhun rakenteluun, joten tuota piirustusmateriaalia ei varsinkaan kotioloissa synny. Onneksi päiväkodissa treenaavat sitten tätäkin touhua.

    Mutta kyllä mä rehellisesti sanottuna heitän suuren osan (suurimman osan) vähin äänin paperinkeräykseen. Sitä paitsi, olen huomannut, että kun aikaa kuluu vuosikin, niin ne "supersöpöt" piirustukset siltä ajalta ovat jotenkin menettäneet tenhoaan.

    VastaaPoista
  2. Hieno suunnitelma on kuvata piirrustuksia ja koota niistä ifolor-kirja... vähän vaiheessa on homma... =)

    VastaaPoista
  3. Komppaan pilamin ajatusta arkistoitavan materiaalin karsinnasta. Meillä ei ole säästössä vielä juuri mitään. Olen itse joutunut hävittämään niin tuhottomasti edesmenneeltä äidiltäni jäänyttä materiaalia, että arkistolaatikon kansi on aika tiukassa. Oli jotenkin terveellistä nähdä, kuinka ne kaikki vaihto-oppilasvuodesta muistona säästetyt karkkipaperit olivatkin turhia, kun muistelija ei enää ollut niistä kertomassa.
    Omasta lapsuudestani minulle on merkityksellinen vain yksi piirustus minusta ja Toni Niemisestä. Ajattelen, että mitä nopemmin taideteoksista hankkiutuu eroon, sitä helpompaa. Jos säästän niitä pitkään, pelkään että niistä tulee taakka, iso laatikollinen muistoja, joita on varjeltava ja kuljetettava mukana muutosta toiseen.

    Olen ehkä julmimmasta päästä, mutta en voi sille mitään: nautin väljistä kaapeista enemmän kuin muistomateriaalilla täytetyistä. Vähemmän on enemmän.

    VastaaPoista
  4. Kyllähän niitä melkoisesti menee kierrätyslaatikkoon. Säästettävät menee laatikkoon mummolan vintille.
    Suurempi ongelma meillä on nämä isommat askartelut kuten maitopurkeista tehdyt talot, vessapaperirullakissat ja kivipeikot ym. Miten kolmiuloitteiset askartelut säästetään järkevästi?

    TTosi

    VastaaPoista
  5. mekin heitetään surutta kierrätyspaperin sekaan. Olen säästänyt vain pari, ne ensimmäiset joissa oli tarinaa ja koko perhe. Nyt on enemmänkin "tehdään viskaritehtäviä"-vaihe, joten niitä tehtäviä en varsinkaan säästä. Pienempi taas piirtää harva se päivä päiväkodissa raketteja, joten kierrätykseen menee suurin osa. Sitten kun alkaa kunnolla maalaamaan esim. paksulle vesiväripaperille hienoja maalauksia, niin ne on asia erikseen. Tuo valokuvaus on kyllä hyvä näihin alkujuttuihin :)

    VastaaPoista
  6. Nyt ei muuta kerkee kirjottelee, mutta ihanaa taidetta. :)))

    VastaaPoista
  7. On pakko linkata sulle tama artikkeli, kun on ihan teidan T:n nakoinen tuo ikeanpuolimmainen tytto, eiko ookin?! Voisi olla teidan typykka parin vuoden paasta! :) http://www.dailymail.co.uk/femail/article-2938472/The-twins-played-Ross-Rachel-s-daughter-Emma-Friends-13.html

    VastaaPoista
  8. Ostin joskus sellaisen A3-kokoisen kulmalukkokansion Akateemisesta jonne säilötään parhaimmat palat. :-)
    Meillä on myös iso kannellinen muovilaatikko jonne säilötään kaikkia sentimentaalisia lapsuusmuistoja. ;-)
    T: Omppis, 8v Pörrin äiti anona

    VastaaPoista
  9. Hitsi, just kirjoitin samasta aiheesta :) 80 prossaa menee kierrätykseen, loput yritän säästää...

    VastaaPoista
  10. Meillä otetaan monista taideteoksista kuva ennen hävittämistä - muisto säilyy kuvanakin:)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...