19.4.16

Kanssasi kahleisiin

Kihlapäivämme oli täydellinen. Yllättävä, romanttinen, ylitsevuotavaisen onnellinen. Minä olin ylitsevuotavaisen onnellinen. Olen. Voin yhä tuntea sen miten sydämeni hakkasi kylkiluitani vasten kuin viimeistä päivää, kannan puhetta mukanani yhtenä kallisarvoisimmista muistoistani.

Se mitä en pystynyt pitämään mukanani, on alkuperäinen kihlasormukseni. Niin kaunis kuin se olikin, se ja hermovaurioni eivät sopineet samaan käteen. Leveä teräväkulmainen sormus painoi suurennettunakin jonkun hermon lyttyyn, ja sormuksen käyttö oli kivuliasta. Kannoin siis nimettömässäni mummini vanhaa perintösormusta kihlan paikalla, ja surin vähän oikeaa sormusta, siihen kuitenkin liittyy kaunis muisto ja ihana tarina.


Etsin mahdollisuutta muuttaa kihlasormusta niin, että se olisi näköiseni, yhä se sama sormus, mutta hellä kipuileville hermoilleni. Moni kultaseppä sanoi minulle, ettei valettu sormus tulisi kyseeseenkään kierrätyskullasta, mutta Qiva Jewelleryn Jouni ymmärsi minua, tarinaani ja sitä miksi minulle oli niin tärkeää säilyttää kihlani ja pitää sitä jatkossakin. Hän lupasi tehdä mahdottomasta mahdollista, joten lähetin kihla- ja rippisormukseni matkalle Jyväskylään.

Takaisin sain tämän kaunokaisen. Hillitty ja maanläheinen, mattaa ja kiiltävää yhdistävä niinkuin alkuperäinenkin. Ja vähän enemmän.


Mies ei valinnut minulle soitettavaksi sitä perinteisintä rakkauslaulua, mutta Juha Tapion Kanssasi kahleisiin kyllä sanoitti tilanteen paremmin kuin yksikään siirappisempi balladi. Hänen osaltaan etenkin, mutta myös minun ajatuksiani: Minä yhtäkään hetkeä tuhlata en enää saata. Vapaus on päätyä kanssasi kahleisiin. Minulla on vapaus valita, saan valita sydämeni mukaan, enää hetkeäkään tuhlaamatta, ja haluan hänet. 

Ja tämän kauniimpaa kahletta en osaa kuvitella nimettömääni. Siksipä kultaseppä kaiversi sisälle myös tulevan vihkipäivämme.

5 kommenttia:

  1. Aivan ihana sormus! Ja ihanaa että löytyi joku joka teki mahdottomasta mahdollista :)

    VastaaPoista
  2. Herkkä ja kaunis, aivan ihana!

    VastaaPoista
  3. Jotenkin minulla tulee luonto tuosta kauniista sormuksestasi mieleen. Upea, herkkä ja jotenkin vapaa kaikesta perusmuodosta. :) Kuten elämäkin, se ei aina noudata tuollaista suoraa linjaa mikä alkuperäisessä sormuksessa on ja useimmilla meillä.

    VastaaPoista
  4. Itkuksi meni tätä lukiessa. Miten ihanaa, että löytyi just se kultaseppä joka ymmärsi kaiken ja teki unelmistasi totta!

    Ja miten ihanaa, että on tuo mies, jonka kanssa ette tahdo enää tuhlata hetkeäkään. <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...