14.3.17

Tyttö, joka rakastaa tiedettä

Tirppa on aina haalinut itselleen kaiken irtoavan tiedon. Hänen on ollut pakko saada vastauksia askarruttaviin kysymyksiinsä, olenpa avannut googlenkin monesti, kun tietoni ilmastoinnin toimintaperiaatteista tai eläinten ruokavaliosta ei ole ollut riittävää. Meillä luetaan paljon. PALJON. Nykyään tarinoiden lisäksi myös tietokirjoja, kirjoja ihmisbiologiasta, eläinten sukupuista ja maailmankaikkeuden synnystä ja aurinkokunnasta. Samaan tahtiin tiedonjanon kanssa on kasvanut tarve kokeilla itse, nähdä ja kokea kaikki mahdollinen.

Tällä hetkellä pinnalla on biologia, fysiikka, kemia ja geologia. Monenlaisia juttuja ollaan kokeiltu jo LUMA-keskusten turvallisilla ohjeilla. Videoita kokeistamme löytyy Instagrammista #minitiedemiestirppa alta ja luonnollisesti joitain juttuja on ollut blogissakin, kuten pihlajanmarja-arkkitehtuuria. 



Nyt päätin lahjoa pientä tiedemiestäni, ja ostin setin välineitä. Ei saa ymmärtää väärin, näitä kokeita voi tehdä ihan kotikeittiön tarvikkeillakin, mutta tapanani on ollut kannustaa tälläisissä jutuissa, ja mikäs parempi kannustin tieteellisiin kokeiluihin kuin omat suojalasit, labratakki ja koeputket?



Nämä suojavälineet tulivat oikeasti tarpeeseen. Mitään vakavaa vahinkoahan ei keittiökemialla saa aikaisiksi, mutta silmät on hyvä suojata etikka- ja sitruunamehuroiskeilta. Labratakki setissä oli harmittavan suuri ja heppoisen paperinen. Saa nähdä josko innostuisin ompelemaan vähän paremman, koska tällä sai näppärästi suojattua vaatteet elintarvikevärisotkuilta.


Tämän setin ostin Suomalaisesta kirjakaupasta, koska siinä tuntui olevan sopuhintaan eniten tarvikkeita. Erilaisia mittalaseja, koeputkia, pipettejä, lastoja, magneetteja, pinsetit... Ja hyvät suomenkieliset ohjevihkoset erilaisiin kokeisiin.


Suurennuslasin ostimme jo aiemmin, kun tutkimme erilaisia kivilajinäytteitä, joita Tirpalla on jo kiva kokoelma. Tässä  neiti tutki sormenjälkiä ja niiden talteenottamista lyijykynäpölyn ja teipin avulla. Isin sormenjäljissä oli erikoisimmat kuviot.


Yhtenä kokeena oli verikokeen toimintaperiaate. Punaiseksi värjätty vesi teki hommasta tietenkin puolet jännittävämpää, ja luulenpa, että seuraavan kerran kun T on mukana verikokeissani, on hänellä pari tarkentavaa kysymystä labran tädille.


Erilaisia liuoksia ja seoksia ihmeteltiin useamman kokeen verran jo.  Yksinkertaisetkin kokeet on kuusivuotiaalle vielä ihmeteltävää täynnä.


Koettiinpa se klassikkokin, heureka-hetki, kun laskettiin yhdessä erilaisten petshoppien tilavuuksia. 


Kahdessa 36-sivuisessa oppikirjassa, ja noissa linkkaamissani LUMA-keskusten ohjeissa riittää meille tekemistä täksi vuodeksi, kun päiväkodissa ei jostain syystä ole kunnon viskaritoimintaa ja tämä eskariin kaipaava lapsonen kyllästyy ilman aivopähkinöitä.

On tiedättekö huikeaa olla äitinä mukana lapsen kasvussa. Miten tuon luonne ja järki kehittyy joka vuosi, miten uskomattoman kivoja juttuja voikin jo tehdä yhdessä.

Ja vielä tämäkin, sen lisäksi että ipanan sarkasmitutka on nykyään erehtymätön, kuulimme ensimmäisen nörttivitsin:

"Arvaa äiti mikä on pyöreä ja sillä on vaippa?
...
No MAAPALLO!"

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi. ♥

(Yli 2 viikkoa vanhoihin postauksiin tulevat kommentit menevät valvonnan kautta, joten ethän ihmettele, jos kommenttisi ei tule heti näkyviin)

Muuta blogissa:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...